Koronan ensimmäinen aalto oli juuri pyyhkäissyt kalenterin tyhjäksi, ja vastikään ilmestyneen ”Ihan tavallinen tiistai”-albumin julkaisu-juhlallisuudet typistyivät viikossa olemattomiin. Yhtäkkiä olikin vain aikaa.
Keittelimme kaverin luona tummapaahdot, ihmetellen samalla maailman meininkiä. Mitäs tässä nyt sitten tekisi? Mitä tässä edes voisi tehdä? Paljon kysymyksiä ilmassa, eikä päästy puusta pidemmälle. Olin pihalla tekemässä lähtöä, kun huomasin ajan patinoiman rakennuksen tontin sivussa. Aivan puistikon vieressä. Kaveri sanoi sen olevan vanha asuinrakennus, joka on ollut käyttämättömänä, romuvarastona, jo monta kymmentä vuotta. Eikä hän ole siellä juuri ikinä käynytkään. Jostain syystä tuli outo fiilis, ja ehdotin, että vilkaistaanko sisälle? Ihan vaan piruuttaan.
Kampesimme puoliväkisin oven auki, ja sisällä oli toden totta melkoinen määrä tavaraa ja pölyä. Oikea rottien hautuumaa. Seinät ja katto olivat pahasti ränsistyneet, mutta kantoivat kuitenkin. Rämmimme syvemmälle pitkää eteistä, josta oli vuosien saatossa tullut iso varastohuone. Sen perällä oli iso kasa tavaraa vihreän pressun alla. Otimme kulmista voimalla kiinni, ja vetäisimme peitteen pois. Alta paljastui kasa lautoja; höylättyjä, saman mittaisia, siistissä pinossa. Aivan kuin juuri tehty, ja siihen jätetty. Päällimmäisen laudan päähän oli siististi puukolla kaiverrettu nimi ”Kauko”.
Aikamme ihmettelimme löytöä, ja kaveri muisti joskus isänsä puhuneen Pirkanmaalaisesta kirvesmiehestä nimeltä Kauko. Oli kuulemma eräänlainen legenda. Eli laudat olivat selkeästi hänen tekemiään, mutta minkä takia kasa on jäänyt tänne vuosikymmeniksi pressun alle? Mietimme, että laudat näyttävät olevan suurin piirtein saman pituisia kuin huoneet. Otimme pinon päällimmäisen ja kokeilimme, ja niinhän ne olivat; juuri oikean pituiset. Eli laudat olivat aikanaan tarkoitettu kattoon, mutta Kauko ei niitä jostain syystä ikinä sinne laittanut.
Sillä hetkellä kummallakin syttyi idea: Laitetaan rakennus kuntoon, ja hoidetaan Kaukon työ loppuun.
Niin me sittten remontoimme sen kevään ja kesän. Kaverin isä oli mukana touhuamassa, ja kertoi juttuja Kaukosta mitä oli kuullut. Minä talletin ne mieleeni samalla kun naulasin, ja jalostin niistä ”Kauko-vainaan laudat”-biisin. Ja lopulta, kun saimme huoneet remontoitua, yksi ympyrä sulkeutui, kun me porukalla äänitimme Kaukon tarinan hänen lautojen alla.
Ja viimein selviää, miksi laudat eivät koskaan päätyneet kattoon asti.
lyrics
Oli vuosi 46, vihdoin koitti aika uus
Ja suomen kansa alkoi maata jälleenrakentaa
Varhaisesta iltaan, äijät painoi otsat hies
Ja Kauko oli Pirkanmaan paras kirvesmies
Kun pommitukset alkoi, Kauko saapui Helsinkiin
Eevan katse mieltä rauhoitti, kun kättä ommeltiin
Rauhan aika koitti, he asettuivat Hämeeseen
Ja Kauko tarttui kiväärin sijasta kirveeseen
Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan
Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa
Jotka varaston perältä löydettiin
Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan
Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan
Naulataan yksi kerrallaan,
Kauko-vainaan laudat
Mies oli täyttä rautaa, kasvoi maine nopeaan
Ja Kaukon kirves viuhui aina Iistä Kokkolaan
Satoi taikka paistoi laittoi laudat vaateriin
Ja töiden jälkeen saunassa pölyt pois ryypättiin
Vaan sodan muistot mieltä painoi, eikä suostunut puhumaan
Ja pikkuhiljaa liikaa alkoi kuppi maistumaan
Juovuksissa töihin, käsiraudat ranteisiin
Ja kammarilla Kauko piestiin henkihieveriin
Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan
Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa
Jotka varaston perältä löydettiin
Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan
Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan
Naulataan yksi kerrallaan,
Kauko-vainaan laudat
Aamu aukes, viimein Kauko pääsi kotiin verissään
Ja sen nimismiehen noitui perkeleillä mielessään
Pöytään löi hän pullon, meni liiteriin
Siellä kirveen paiskas ikkunaan, ja tarttui kivääriin
Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan
Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa
Jotka varaston perältä löydettiin
Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan
Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan
Naulataan yksi kerrallaan,
Ne Kauko-vainaan laudat
credits
from Festina lente,
released October 1, 2021
Säv, san, Mika Rämä
Irresistible classic country music abounds on “Listening To The Music,” full of lap steel, walking bass, and heartwarming melodies. Bandcamp New & Notable Sep 5, 2020
The latest from Jim Lauderdale is exclusive to Bandcamp, its songs drawing on bluegrass, country, and classic American music. Bandcamp New & Notable Mar 28, 2020
Margo Price's latest album tackles loss, failure, and freedom over lush pop, psychedelic country, and rock arrangements. Bandcamp New & Notable Jan 13, 2023
